• Kati

Ikuinen opiskelija

Updated: Jan 19

Työelämää ja opintoja


Minulla jäi opinnot aikanaan kesken. Pääsin läpi lukion ja kauppaoppilaitoksen, mutta ammattikorkeassa vauhti hiipui vuoden jälkeen. Työelämä imaisi minut mukaansa.


Pääsin tuolloin kesätöihin puhelinasiakaspalveluun. Työ oli parasta, mitä tiesin: sain puhua asiakkaiden kanssa puhelimessa ja auttaa heitä ongelmissaan. Suuresti viihtymiseen vaikutti tiimi: meillä oli kertakaikkiaan hauskaa keskenämme. Nautin työstäni niin kovin, että kesän lopulla kyselin mahdollisuutta jäädä jatkamaan. Se onnistui ja niinpä ammattikorkeakoulun opinnot jäivät vaiheeseen.


Olin tuolla ensimmäisellä "oikealla" työnantajallani lopulta seitsemän vuotta. Aspassa viihdyin pari-kolme vuotta ja sen jälkeen vaihdoin osastoa ja tehtäviä. YT:t olivat jo tuolloin vuosittainen ilmiö ja kerran tuli sitten oma vuoroni. Niiden YT:den seurauksena vaihdoin uudelle toimialalle, rahoitusmaailmaan. Siellä vierähtikin hitusen yli 10 vuotta.


Rahoitusmaailmassa tehtävät ja osastot vaihtuivat vuosien saatossa, näin uusia näkökulmia ja opin uusia asioita. Aluksi katsoin yksityiskohtia, pikkuhiljaa horisontti laajeni. Viimeiset vuodet sain olla esihenkilönä. Eräänä päivän puhelimeni soi ja minua pyydettiin siirtymään pelipuolelle. Pääsin jälleen tutustumaan uuteen toimialaan! Sain syventää osaamistani ja oppia jälleen lisää. Katselin niin yksityiskohtia kuin maisemaa helikopteriperspektiivistä. Kunnes taasen puhelimeni soi ja minua pyydettiin siirtymään projektipäällliköksi, oman yritykseni kautta. Ja sillä tiellä olen, yrittäjänä. Toimin ensin toiminimellä ja nyttemmin osakeyhtiönä.

Koko ajan takaraivossani nakutti tieto kesken jääneistä opinnoista. Jossain vaiheessa otin itseäni niskasta kiinni ja päätin saattaa opinnot loppuun. Olin töissä klo 8-16, kello 17 muutuin opiskelijaksi. Parin vuoden ajan vietin illat (sekä viikonloput) luennoilla tai tehtäviä tehden kotona. Kun sain todistuksen käteeni, vannoin hetkisen että "ei enää ikinä iltaopiskeluja".


Vuodet kun vierivät niin opintojen tuska unohtui ja mieleen nousi vain opiskelun mukavat puolet. Tuosta seurauksena olen saanut nuo sanani syödä moneen otteeseen. Olen sittemmin suorittanut ylemmän AMK:n, parikin tutkintoa valmentamisesta sekä, esimerkiksi, positiivisen psykologian opinnot. Jossain vaiheessa laskin, että tähän mennessä olen opiskellut työn ohessa noin 10 vuotta.


Opiskelu on siis iso ilon lähde minulle!

Juu, teettääähän se työtä mutta kyllä se tuo iloakin.


Kertakaikkiaan nautin siitä, että saan kutitella aivojani uudella tavalla. Innostun kun saan lukea itseäni viisaampien ihmisten ajatuksia tai yhdistellä erilaisia palapelin palasia yhteen.


Tällä hetkellä opiskelen tuotekehitystyön erityisammattitutkintoa. Sen jälkeen ... en vielä tiedä!

40 views0 comments